Hai-veneilyn viehätys: Klassisen suomalaisen purjeveneen tarina

Hai-vene on suomalaisen purjehduksen klassikko, joka yhdistää eleganssin, perinteen ja kilpapurjehduksen ainutlaatuisella tavalla. Tämä Gunnar L. Stenbäckin vuonna 1931 suunnittelema vene on edelleen oivallisen kaunis valinta niin retki- kuin kilpakäyttöönkin.

Suunnittelun taustaa

Ennen Hai-veneen syntyä suurin osa köliveneistä suunniteltiin ja rakennettiin yksitellen erilaisten mittasääntöjen mukaan, mikä teki niistä verrattain kalliita. Gunnar L. Stenbäck halusi luoda edullisen yksityyppiluokan veneen, jota voitaisiin valmistaa sarjatyönä. Tällä tavalla purjehdus tulisi myös laajempien kansankerrosten ulottuville. Stenbäck suunnitteli veneen yksinkertaiseksi rakentaa, käyttäen pääasiassa suomalaista mäntyä ja tammea. Köli valettiin raudasta ja se piirrettiin matalaksi, jotta vene olisi turvallinen karikkoisillakin vesillä. Purjepinta-ala oli pieni, joten vene oli merikelpoinen ja purjeet helposti hallittavissa ilman vinssejä.

Rakenne ja ominaisuudet

Hai-vene on 9,6 metriä pitkä ja 1,9 metriä leveä, ja sen syväys on vain 1.10 metriä.  Veneen runko on yleensä rakennettu puusta, mikä antaa sille klassisen ja ajattoman ulkonäön. Keulan terävä muoto ja pohjan profiili takaavat hyvän liu’un ja vakaan kulun vedessä.

Hai-vene nykyään

Vaikka uusien Hai-veneiden rakentaminen alkoi hiipua 1950-luvun lopulla Pohjoismaisen Kansanveneen saavuttaessa suosiota, Hai säilytti asemansa Suomen suurimpana köliveneluokkana 1960-luvun lopulle asti. Nykyään Hai-vene on edelleen aktiivinen kilpaveneluokka Suomessa, jossa purjehditaan vuosittain Suomenmestaruudesta. Lisäksi joka toinen vuosi järjestetään maailmancup suomalaisten, ranskalaisten ja saksalaisten veneiden kesken. Hai-veneluokan piirustukset ja säännöt ovat tarkoin määritellyt ja niitä noudatetaan edelleen

Yhteisö ja perintö

Hai-veneen ympärille on muodostunut aktiivinen yhteisö, joka pitää yllä veneen perinteitä ja järjestää säännöllisiä tapahtumia ja kilpailuja. Hain luokkaliitto perustettiin vuonna 1963, ja se on ollut keskeinen tekijä veneen suosion säilyttämisessä. Suomessa on rekisteröity melkein 300 Hai-venettä, ja vuosittain purjehditaan Suomenmestaruudesta.

Haipurjehtijoiden tapaaminen Kotkan Merimuseo Vellamossa

Itäisen Suomenlahden Hai-purjehtijoiden ja -purjehduksen ystävien tapaaminen järjestettiin 20. maaliskuuta 2024 Kotkan Merimuseo Vellamossa. Tapahtuma kokosi yhteen alueen pitkän linjan Hai-purjehtijoita vaihtamaan kokemuksia ja muistelemaan menneitä.
Tilaisuuden veti Essi Valtonen, joka edustaa kotkalaista haipurjehtijasukua. Hän johdatteli osallistujat päivän ohjelmaan.

Ensimmäisenä ohjelmassa oli Suomen merimuseon vene- ja laivamestari Juha Puustisen esitys. Hän kertoi museon venevarastossa Hai-vene Carinan L30 historiasta. Esitys herätti suurta kiinnostusta, ja erityisesti haminalaiset osallistujat muistivat veneen olleen 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alussa tohtori Claes Cedercreutzin omistuksessa HPS:ssa.

Haipurjehtijat ry:n terveiset

Seuraavaksi vuorossa oli Haipurjehtijat ry:n puheenjohtaja Sami Grönberg, joka toi yhdistyksen terveiset. Hän käsitteli esityksessään Hai-veneen historiaa, veneveistäjiä eri paikkakunnilta, sekä Hai-veneiden lukumääriä ennen ja nyt. Grönberg korosti myös hai-purjehduksen tulevaisuutta ja sen merkitystä suomalaisessa purjehduskulttuurissa. Erityisesti hän nosti esiin Seppälän veneveistämön Summassa, jossa valmistettiin aikanaan 43 Hai-venettä. Jorma Seppälä oli aktiivinen kilpapurjehtija Haminan Pursiseurasta ja purjehti Myrskylintu-nimisellä veneellään L 264. ”Hai-veneen 100-vuotisjuhlavuosi lähestyy,” Grönberg muistutti.

Historiallisia katsauksia

Essi Valtonen jatkoi ohjelmaa esittelemällä KPS:n ja HPS:n Hai-veneiden historian vuosilta 1933–2023. Hän oli koonnut kattavan selvityksen, joka tarjosi osallistujille syvällisen katsauksen veneiden kehitykseen ja merkitykseen näiden seurojen historiassa.

Kahvittelua ja keskustelua

Tilaisuus päättyi kahvitteluun, jossa osallistujat saivat vapaasti keskustella ja jakaa muistojaan menneiltä vuosilta. Tämä epämuodollinen osuus tarjosi mahdollisuuden verkostoitumiseen ja vanhojen tuttavuuksien verestämiseen. Muistelut menneistä purjehduksista ja veneiden historiasta tekivät tilaisuudesta erityisen lämminhenkisen ja yhteisöllisen.

Haminalaisia entisiä Haipurjehtijoita oli mukana seitsemän:
Risto Hauhio  L 116 Eeva miehistöä
Kyösti Piispa L 20 Snabe omistaja
Henri Suntio  L 20 miehistöä
Jyrki Sipari L 161 Tintti omistaja
Risto Hautamäki  L 161 ja L 20 miehistöä
Jari Hautamäki L 161 ja L 20 miehistöä
Marja Kukkonen L 161 Tintti omistajia